Päivä 5: Kejsarhamnen-Kasnäs

Heräsin aamulla jo kuuden maissa, mutta ylös en jaksanut ennen kahdeksaa. Koska uimatikkaat oli viritelty paikalleen, aloitin aamun aamu-uinnilla. Sen jälkeen oli aika tuhota brunssilla kaikki jäljelle jäänyt ruoka. Ihan emme onnistuneet, mutta huuhdoin monta leipää alas kulhollisella kaakaota. Aamiaisen jälkeen pakattiin jo jonkin verran kamoja, Kapteeni lueskeli sitloorassa ja minä aloitin veneen siivoamisen.

Puoli kymmenen jälkeen lähdimme liikkeelle ja purjehdimme reilun tunnin verran Kasnäsiin. Matkaahan ei ole kuin pari kivenheittoa, mutta vähäisellä tuulella voi siitäkin nauttia pidempään. Kasnäsissä saimme jonottaa vuoroamme huoltolaiturille, mutta kun sieltä oli päästy, sujui kaikki taas joutuisasti. Kapteeni pakkasi loppuun, minä aloitin kannen pesun. Kapteeni roudasi kassit autoon, minä viimeistelin siivouksen sisällä. 

Palkitsemme itsemme lounaalla jäätelökioskilla. Sitten piti päästä shoppailemaan, eli ostamaan ihanat Silverfishin kirsikkakorvikset, jotka olin nähnyt Kasnäs Kompassi -lehdessä. Ilmeisen suosittuja ovat, koska eilen oli tuotu koruja liikkeeseen lisää, ja ne olivat jo menneet, mutta onneksi hopeaseppä itse oli lähettyvillä ja haki verstaalta mulle unelmakorvikseni. Voitteko kuvitella, ettei näillä ole hintaa kuin 18 euroa?

Vasemmalla kirsikat ja varamarjoja. Oikeanpuoleiset korvikset tarttuivat mukaan Brännskäristä.

Nyt olen kotona. Sauna on lämpiämässä ja pyykkikone laulaa. Vähän on ikävä takaisin merelle: siellä oli auringonpaahteessakin miellyttävä olla, täällä tukehtuu. Oli hyvin ajoitettu purjehdus, kiitos siitä Kapteenille!

Päivä 4: Brännskär-Kejsarhamnen

Rutiinit ovat syntyneet: ylös kahdeksalta, matkaan yhdeksältä. Tänään oli ensimmäistä kertaa kunnon purjehdussää eli tuulta. Matkasimme joutuisasti Högsåran Kejsarhamniin; perillä olimme jo kello kahdentoista jälkeen ja matkaa oli taitettu 16 meripeninkulmaa. 

Asettelimme veneen nätisti paikalleen ja suuntasimme välipalalle Farmors cafehen. Päivä oli paahteinen, ja kun pääsimme takaisin veneelle, asetuimme molemmat kannelle nauttimaan auringosta. Vihdoin netti oli niin hyvä, että pystyin kuuntelemaan äänikirjoja maatessani auringonottokannellani. Asettelin uimaportaatkin paikalleen ja pulahdin veteen jopa kahdesti. Uikkareita oli hyvä kuivatella joogaamalla; tuon takalaiturin mitat ovat ihanteelliset meikäläisen aurinkotervehdyksiin.

Söimme kannella uusia perunoita ja makkaroita. Illalla vielä saunoimme uudessa, tilavassa ja siistissä saunassa. Saunastakin mentiin uimaan, vaikka pitikin kahlata muutama kymmenen metriä ennen kuin vesi ylettyi yli polvien. 

Nytkin, seitsemän jälkeen, on lauhkea sää ja miellyttävä istuskella sitloorassa, tai sittbrunnissa, kuten sitä meillä kutsutaan. Jostain kaukaa kantautuu rauhallinen jazz. Just nyt on kaikki täydellisen hyvin.

Joogasali à la Kejsarhamnen

Päivä 3: Aspö-Brännskär

Tänäänkin lähdettiin liikkeelle yhdeksän tietämissä. Satamassa oli tuohon aikaan suorastaan helteistä, mutta merellä puhalsi reipas tuuli ja aurinko oli ohuen pilviverhon takana. Lisäsimme vaatetta ja annoimme tuulen kuljettaa. Matkan teko laitamyötäisessä oli melko rauhallista, oli aikaa selata ja päivittää somea, lukea ja kirjoittaa.

Brännskäriin saavuimme puoli kahden maissa, kun matkaa oli tehty 15 NM. Saimme suojaisan paikan laiturin  kupeesta, ja vene saatiin sijoilleen ilman suurempaa vääntöä (veneen tai toistemme kanssa). Taas kiirehdin ensimmäisenä varaamaan saunaa. Norra bastu oli vapaana enää klo 15-16, mikä sitten määrittikin päivän ohjelman. Rynnistin saman tien luontopolulle, jotta ehdin liikkua ennen saunaa. Sauna oli ihana (eli ei mikään ihme, että sinne ei meinaa saada vuoroa): omassa rauhassa ja omassa rannassa kaukana sataman kuhinasta. Brännskärissä nimittäin pöhisee entistä kiivaammin: metsän keskelle on noussut pieni mökkikylä sitten viime käynnin ja kahvila on täynnä lounastajia ja päiväkahvittelijoita. Saaressa on myös porukkaa, joka ei tunne sääntöjä eikä paikkoja. Saunavuoromme aikana saunarantaan tuli uimareita, jotka eivät ymmärtäneet hienovaraista vihjettä, eli sitä, että kekkaloin alasti saunan terassilla, vaan heille piti erikseen mainita, että tämä on saunan laituri.

Saunan jälkeen söimme kannella uusia perunoita ja pestokanaa, viiniäkin joimme. Ilta oli rauhallinen: lukemista, herkuttelua, kannella istumista ja saapuvien veneiden katselua.