Päivä 14: Helsingholmen - Högsåra - Kasnäs

Navakka tuuli jatkui ja tulimme Helsingholmenista Högsåraan reilussa puolessa tunnissa. Nopeutta oli parhaimmillaan reippaat 9 solmua. Purjeita olisi voinut reivata enemmänkin, mutta urheiluhenkisinä tulimme näinkin perille. Högsårassa aloitimme veneen siivouksen ja kävimme nauttimassa kakut Farmors caféssa - se on perinne, josta ei sovi lipsua.

Kasnäsiin saavuimme yhden maissa. Loppumatka tultiin moottorilla, mutta ei siinä olisikaan ehtinyt kuin ensin nostamaan ja sitten laskemaan purjeet. Päivän saldo 9,75 meripeninkulmaa.

Tyhjensimme veneen autoon, nautimme lounaan eli söimme jääkaapin tyhjäksi ja lopuksi siivosimme veneen. Kapteeni tarjosi jäätelöt palkaksi hyvin tehdystä työstä.

Kotimatkalle lähdimme vähän ennen neljää. Toinen perinteemme on pysähtyä Tammisaaressa syömään Prisses pyttipannaa. Tällä kertaa söimme makkaraperunamme autossa, koska Kapteenilla oli kiire katsomaan jalkapalloa. Kotona olimme puoli seitsemän maissa. Vähitellen totuttelemme arkielämään ja pienennämme pyykkikasaa kodinhoitohuoneen lattialla.

Tämän vuoden purjehdus oli todella mukava! Kaksi viikkoa oli ihan passeli pituus, varsinkin kun suurimman osan ajasta oli aurinkoista. Selvästi myös muut ovat huomanneet saariston viehättävyyden, koska monessa saaressa oli nuoria kaupunkilaisia lapsiperheitä mökkeilemässä. Yhteysalukset vievät moneen saareen, ja ehdottomasti kannattaa käydä katsomassa saaristolaiselämää sellaisella, jos ei ole omaa venettä, jolla liikkua. Aspössä, Jurmossa ja Örössä on hyvät majoitusmahdollisuudet, sopivasti palveluita ja aitoa saaristotunnelmaa. Nauvoon ja Högsåraan pääsee autollakin, mutta ihan samaa fiilistä niistä ei löydy. Merta pääsee kuitenkin haistelemaan, ja Nauvosta tehdään erilaisia päiväretkiä lähiseudun saarille.

Päivä 13: Örö - Helsingholmen

Mainio purjehduspäivä: tulimme navakassa myötätuulessa neljässä tunnissa Öröstä Helsingholmeniin 14,5 meripeninkulman verran. Ankkurivastaava oli puolet matkasta ruorin takana, muut lukivat tai nukkuivat.

Lievää turnausväsymystä alkaa jo olla ilmassa, mutta vielä olemme jaksaneet nauttia kesästä, lomasta ja auringosta. Nuoriso on pallotellut pariinkin otteeseen. Kävimme tänäänkin päiväsaunassa. Saunan vesipumppu (ja sitä myöten suihku) oli rikki, mutta oikeastaan se teki saunomisesta vieläkin ihanampaa. Kävimme vuoronperään löylyissä ja kastautumassa meressä. Idyllin kruunasi viereisen lahden rannalla tallusteleva Skäriman eli saaressa asuva valkoinen hevonen.

Päivälliseksi ostimme savukalaa. Ruokailun jälkeen teinit lähtivät ottamaan kivoja merellisiä kuvia Instagramia varten, Kapteeni otti päiväunet ja minä bloggasin. Illalla varmaan taas pelataan ja syödään herkkuvarastoja pois, mutta nyt lähden huussiin - täälläkin on uudet ja siistit huussit!

Päivä 12: Dalskär - Örö

Eilen illalla tuuli tyyntyi. Kävin iltauinnilla lämpimässä meressä ja kun lapset alkoivat vihjailla, että olisi kiva viettää koko tämä päivä Dalskärissä, aloin jo lämmitä ajatukselle. Sitten poukamaan ajoi kaksi moottorivenettä, joista purettiin kaljalasteja. Kun säätiedotuskin lupasi sadetta ja ukkosta, ilmoitin, että aamuherätys on aikainen.

Koko yön satoi kaatamalla ja tuuli yltyi taas. Aamulla huussisa käyminenkin oli urheilusuoritus liukkaiden kallioiden vuoksi. Tuuli painoi venettä lahteen päin niin kovaa, että jätimme Koekaniinin ja Fenderslavin kumiveneen kanssa irrottamaan viimeisiä köysiä. Koekaniini souti kuin Duracell-pupu, jotta hekin pääsivät veneeseen, joka odotti keskellä lahtea. Mutta aikaisin pääsimme joka tapauksessa matkaan: kello yhdeksältä olimme jo pitkällä ulapalla ja minä sisällä veneessä vaihtamassa läpimärkää vaatekertaa kuiviin vaatteisiin.

Lähes koko matkan tihkutti ja tuuli oli kohtalainen, mutta kakkosvaatekerta säilyi kuivahkona perille saakka. Pääsimme Öröhön 22 meripeninkulman ja neljän tunnin moottorilla ajelun jälkeen.

Minulle tämä on ensimmäinen kerta Örössä, muu perhe vieraili täällä jo viime kesänä. Satama on mukava ja sen palveluihin kuuluvat vesivessat, yhteissauna ja kahvila. Vanhalta kasarmialueelta löytyy lisäksi ravintola ja kauppa - ja erilaisia yöpymismahdollisuuksia niille, jotka saapuvat paikalle yhteysaluksella.

Kiersimme Kapteenin kanssa luontopolun, joka oli varsin pitkä; puhelin näytti kuutta kilometriä. Se kertoi niin luonnosta kuin saaren historiasta ja vanhoista kasarmialueista. Todella kiinnostavaa - ja näitä erilaisia polkuja riittää seuraavillekin vierailukerroille.

Saunakin oli tosi hieno, ja Fenderslav ja Herra Tossavainen uivat moneen kertaan. Minäkin pulahdin - ja kuvitelkaa, että himo päästä mereen oli niin kova, että kävin uimassa, vaikka uikkari unohtui veneeseen. Olen uinut tällä reissulla tosi paljon, melkein joka satamassa itse asiassa!

Söimme tänään lounaaksi hernekeittoa ja saunan jälkeen lättyjä. Illalla tuhotaan vielä karkkeja, koska varasto on iso ja illat käyvät jo vähiin! (Kuka sitä ruokaa nyt takaisin kotiin kantaisi?!)

Päivä 11: Nauvo - Dalskär

Kiitos palautteesta, lukijat (=äiti)! Pahoittelen, että kuvat eivät näy. Katson ne ensi viikon alussa kuntoon, mutta täällä merellä en asialle mitään voi. Lupaan myös jatkossa käyttää luovia-sanaa, kun purjehditaan vastatuuleen.

Viime yönä oli taas vaikea nukahtaa. Silti aamulla lähdettiin liikkeelle jo yhdeksän maissa. Kapteenin kohteena oli Dalskär, rauhallinen luonnonsatama. Kaksi päivää Nauvossa oli jotakin niin kamalaa, että Kapteeni päätti kiertää Nauvon länsipuolelta, vaikka Dalskär on sen itäpuolella. Onneksi aurinko paistoi. Tuuli oli navakka koko matkan ajan ja myötäinen suurimman osan matkaa. Minunkin matkani sujui mukavasti: torkuin kovalla penkillä pienellä sykkyrällä. Pääsimme perille vähän ennen neljää lähes 30 meripeninkulman jälkeen.

Myös Dalskär on meille uusi tuttavuus. Pienestä poukamasta löytyy monenlaisia rantautumispaikkoja, parikin huussia ja grillipaikkaa. Vähän varovasti piti tulla sisään, koska pohjassa on jonkin verran kiviä, mutta mitenkään mahdotonta se ei ollut. Saimme veneen kiinnitettyä kalliossa oleviin renkaisiin ilman isompaa säätöä.

Ruoaksi tänään oli grillimakkaraa. Fenderslav lähti tekemään uutta pomputteluennätystä, koska sellaisella ansaitsee koko perheelle sipsi-illan. Tänään mennään ajoissa nukkumaan, koska huomenna pitää herätä ajoissa. Suuntana on Örö, jonne on pitkä matka ja joka on tosi suosittu. Mehän aiomme mahtua laituriin!

Päivä 10: Nauvo

Päivä 9: Brännskär - Nauvo

Kapteeni inhoaa Nauvoa. Muu miehistö rakastaa sitä ja varsinkin sen tarjoamia palveluita: ravintoloita, kunnon ruokakauppaa ja suihkua sekä vesivessaa. Tänä vuonna Kapteeni lupasi, että purjehdimme Nauvoon, jos teinimiehistö vie meidät sinne. Herra Tossavainen laski jo monta päivää sitten eri saarten välimatkoja ja selvitti mahdolliset reitit Nauvoon. Koekaniini viimeisteli reittisuunnitelmat eilen illalla.

Tänään aamulla Kapteenilla ei poikkeuksellisesti ollut kiire mihinkään. Matkaan pääsimme kuitenkin jo puoli kymmenen maissa. Ankkurivastaava ohjasi veneen irti laiturista ja jatkoi tasaisen varmasti ensimmäiset 6 meripeninkulmaa Gullkronan saariston läpi ja Pensariin saakka. Herra Tossavainen jatkoi navakassa laitamyötäisessä pieniä salmia pitkin seuraavat 6 NM. Kolmantena vuorossa oli Fenderslav, jonka vuoron alussa suunta vaihtui suoraan länteen, joten jouduimme purjehtimaan vastatuuleen kryssimällä. (Sori, onko sille jokin suomenkielinen termi?) Lisäjännitystä toi etupurjeen kela, joka päätti jämähtää jumiin niin, ettemme saaneetkaan purjetta kelattua sisään heti, kun tuuli kävi navakaksi. Kapteeni joutui näyttämään etupurjeen liinalle parikin kertaa puukkoa, mutta lopulta purje, kela ja liina taipuivat tottelemaan meitä. Matkamittari näytti Fenderslavin vuoron jälkeen 6 NM, vaikka merikortilla olimme edenneet vain puolet siitä.

Viimeisenä ruoriin tarttui Koekaniini, joka sai kokeilla vastatuuleen purjehtimista hetken verran mutta sai sittemmin luvan käynnistää moottorin. Kaikki lapset kokivat paniikin hetkiä, selviytyivät niistä ja oppivat jotakin uutta. Moottorilla saavuimme perille nopeasti eli kello neljän maissa yhteensä 24,5 meripeninkulman jälkeen. Olin varannut paikan etukäteen, mutta ilmeisesti sesonki alkaa olla ohitse, koska tyhjiä paikkoja oli ihan mukavasti jäljellä, eikä tämäkään maksanut ihan niin paljon kuin olimme budjetoineet.

Päivän aikana ravitsimme itseämme välipalapatukoilla, Domino-kekseillä ja suklaalla, joten nälkä oli satamaan saapuessa melkoinen. Marssimme Pub Niskaan pizzalle ja salaatille. Taivaallista. Sen jälkeen Ankkurivastaava ja Koekaniini lähtivät tyhjentämään septiä ja me muut ruokakauppaan. Nyt on maitoa ja aika paljon muutakin syötävää.

Tällä hetkellä Fenderslav on kikkailemassa jalkapallollaan ja muut lapset laskemassa, että uusi ennätys tulee. Palkinnoksi siitä saadaan jäätelöä. Illalla on ohjelmassa sauna. Huomenna juhlimme Fenderslavin syntymäpäiviä täällä Nauvossa. Lahjojen ja kakun lisäksi päiväämme kuuluu pyykinpesua, uuden perhesaunan testaaminen ja perinteinen päivällinen L'Escalessa.