Kapteeni haluaa aina luonnonsatamiin. Tällä kertaa olin myötämielinen, koska Jungfruskärissä on laituri. Lähdimme liikkeelle puoli kymmeneltä ja 13 meripeninkulmaa ja 3 tuntia myöhemmin saavuimme perille. Matkaa tehtiin suorastaan kesäisessä säässä, lämpimässä auringonpaisteessa ja leppeässä tuulenvireessä.
Tällaista purjehtimisen pitäisi aina olla. Lounaaksi söimme juustoja ja viiniä ja iltapäivällä kiersimme luontopolun. Oli muuten paljon erilaisia niittyjä ja lehtoja ja hakoja ja ties mitä. Minä kun kuulun siihen puoleen suvusta, jota ihmiset kiinnostaa enemmän kuin puskat, niin iloitsin kaikista historiallisista faktoista, joita polku tarjosi.
Kirjoitan samalla kuin odottelen hiillosta - grillausnakki lankesi taas minulle. Hemmetin isoja halkoja täällä on, joten toivon, että saadaan ruokaa ennen kuin sade alkaa. Illaksi ja yöksi on luvattu rankkasadetta ja kovaa tuulta. Jäädäänköhän me tänne huomiseksikin jumiin?
Ainoa murheenaihe on, että paras ystäväni viettää tänään polttareitaan. Ja minä olen täällä luodolla keskellä merta! Luodon nimi tuli sentään sopivasti päivän teemaan valittua.
Kuvaan pääsivät tällä kertaa saaren vakituiset asukkaat, joiden kanssa oli pakko tehdä tuttavuutta vessareissulla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti